Koirat, koti, uudet äidin ostamat kotitossut, nachopaistos, telkkari, viltti, kaakao sekä hyvä leffa. Näistä on mahtavimmat koti-illat tehty. Tässä samalla odottelen, että rakas pikkuveljeni pääsisi ensimmäistä kertaa intistä lomille. Niin hassua, että pikkuveli on jo niin iso, että joutuu marssimaan armeijan kurkkusalaattipuvuissa pitkin poikin metsiä. Aika menee niin nopeasti. Ei mun pieni veli tule koskaan aikuiseksi ja vanhaksi, ei koskaan! Ainakin mulle se tulee aina olemaan se ärsy pikkukakara, jonka kanssa tapeltiin ja leikittiin kaiket päivät ulkona ja sisällä. No okei, meillä on vain puolentoista vuoden ikäero, mutta silti Penikka tulee aina olemaan pienempi kuin minä, aina.
Kuitenkin kivoja koti-iltoja nautinnollisempia ovat rauhalliset aamut ILMAN KIIRETTÄ, toisin kuin joka ikinen kouluaamu.. Huomista heräämistä odotellessa siis.
PS. Kävin bussia odotellessani Seppälässä katselemassa alennuskoruja. Parit korut lähti mukaan ja löysin vihdoista viimein kohtuu hienon silmävaipan Tuusulaan, jossa yötkin näyttävät valojen takia päivältä. Yöunieni helpotus.

Äiti oli ostanut minulle oman fonduepadan tai mikä tuo nyt onkaan. Olen pitkään jo haikaillut tuollaista ja nyt sellaisen sain, jee. Kokeilla sitä tosin saan vasta helmikuun puolessa välissä, kun karkkilakko loppuu pariksi päiväksi..



Tosi kivan olonen blogi sulla ja ihania noi koirat!:)
VastaaPoistaKiitos ja nuo möhkäleet ovat kyllä ihania :)
VastaaPoista